20.3. Ellin inkkarimeikki ja 23.3


Tältä näytti Elli kun hain sen tarhasta. Oli luomivärit vähän levinneet ja muta tehnyt hienon inkkariponi-tyylisen rinkulan hepan silmän ympärille.
Mentiin kentällä yhteensä reilu tunti. Tarkoitus oli ratsastaa vain kaulanarulla, mutta oma keskittymiskykyni ei riittänyt siihen tällä kertaa. Elli oli todella energinen ja meno rupesi melko nopeasti tuntumaan sähellykseltä, joten pysähdyttiin hetkeksi, nollattiin tilanne ja päätin tehdä yhdet onnistuneet raviväistöt ja sen jälkeen hakea suitset tallista.
Hetkeksi saatiin sitten koottua tilanne ja jatkettiin lopputunti suitset päässä. Ellin menojalka vipatti melkoisesti varsinkin siinä vaiheessa kun ruvettiin työskentelemään laukassa ja sainkin sitten melkoisesti rauhoittaa menoa, ettei kaaduttu kaarteissa. Heh, Elli on kyllä hauska.
Loppuun saatiin liikkumisesta tasaisempaa ja rauhallista, siihen oli hyvä lopettaa :)

Sunnuntaina tehtiin Ellin kanssa 45min maastolenkki. Kierreltiin lähimetsikön polkuja edestakaisin odotellessa, että pieni sade loppuisi ja sen jälkeen suunnaattiin vähän pidemmälle. Edettiin suurimmaksi osin aika rauhallisesti, hölkkäiltiin pitkin ohjin ja otettiin yksi lyhyt laukkapätkä.

16.3

Mentiin sunnuntaina Ellin kanssa kentällä satulatta ja ohja kaulalle viritettynä, aloitettiin käyntiväistöillä ja pysähdyksillä. Tamma kuunteli hyvin ja väistöistä tuli todella hyvän tuntuisia, joten päätin kokeilla samaa ravissa. Pysymällä itse hyvässä balanssissa ja herkkänä, saatiinkin sitten kumpaankin suuntaan tehtyä meidän ensimmäiset onnistuneet raviväistöt! Tuntui ihan huikealta, kun aikaisemmat yritykset ovat olleet kamalaa räpiköintiä ja yhtäkkiä se vain onnistui. Löysin vihdoinkin oikean otteen Elliin, niin että se ymmärsi mitä siltä pyysin.
Muutaman kerran kumpaankin suuntaan väistöjä fiilisteltyäni lopetettiin ne siihen ja ruvettiin tekemään paljon siirtymisiä ja peruutuksia. Peruuttamiset tulivat vähän laiskasti, mutta siirtymiset sujuivat melkein ajatuksen voimalla, varsinkin nopeampaan askellajiin pyytäessä. Laukka-seis siirtymiset onnistuivat myös parin raviaskeleen kautta.
On ihan uskomatonta miten monipuolinen hevonen Elli on, tuntuu että sen kanssa pystyisi mihin vaan, kunhan itse opettelee ratsastamaan sillä oikein. Tosi magee tapaus!

13.3

Elli oli tänään ihana! Mentiin kaulanarun kanssa kentällä noin tunti, tehtiin vähän väistöjä ja siirtymisiä. Se mikä teki tämän päiväisestä ratsastuksesta erityisen mukavan oli se, että vaikka tamma innostui kovasti laukoista, se ei ruvennut kaahottamaan eikä oikomaan kulmia. Ja lisäksi aurinko paistoi ja oli ihan kevät! Ja Elli oli suloinen ja hyväntuulinen!
Noin muuten Elli ei ollut välttämättä ihan parhaimmillaan kaulanarulla menoa ajatellen. Pidätteet eivät menneet yhtä herkästi läpi kuin yleensä ja alaspäin siirtymiset tahtoivat tulla vähän viiveellä. Hauskaa meillä silti oli, vaikka moni asia menikin melkein eikä just. :)

10.3. Yksityistunnilla

Maanantaina kävin yksityistunnilla Palmun ratsutallilla. Ratsuna toimi nuori eestinponi ruuna Asteriks, eli Aksu. Keskityttiin tunnilla korjaamaan jalkojeni paikkaa, joten tehtiin paljon tasapainoharjoituksia mm. jalustimilla seisten ja kevennystä säädellen (1 alas, 2 ylös ym.). Opetus oli taas hyvää ja jouduin sen verran paljon töihin, että tuntui ettei kuntokaan kestä, varsinkaan kun koko päivän oli ollut kurkku kipeänä. Voi olla, että huomenna on lihakset vähän jumissa :)
Aksu oli mukavan tuntuinen poni, vaikken sitä mitenkään erityisen hyvin saanutkaan toimimaan. Se ei kuitenkaan ollut edes tunnin tavoitteena, joten jälkifiilikset ovat hyvät!











9.3

Sunnuntaina oli ihana, keväinen ilma ja lähdettiin Ellin kanssa maastoon. Tehtiin reilu tunnin lenkki ja edettiin suhteellisen reippaasti kun suurin osa pohjista oli niin hyvässä kunnossa. Ellillä oli kuitenkin vähän liikaa kevättä rinnassa ja se tahtoi käydä hieman kierroksilla, joten jouduttiin etenemään kokoajan vähän käsijarru päällä, että jonkinlainen kontrolli säilyi. Varsinkin kotiin päin tullessa vauhti meinasi kiihtyä liiaksikin, joten tehtiin välillä avoja ja väistöjä samalla kun ravattin.
Kivasti Elli pysyi kuitenkin käsissä, vaikka se esitteli jos jonkinlaisia steppailuja ja tikitysraveja matkan aikana.
Tallille palattuamme mentiin vielä noin puoleksi tunniksi kentälle. Otettiin kumpaankin suuntaan vähän laukkaa ja koitettiin löytää rentoutta ravissa, sekä käveltiin pitkät loppukäynnit.

27.2, 2. ja 3.3

Torstaina mentiin Ellin kanssa vajaa tunti kaulanarulla ratsastaen. Tehtiin alkuun käyntiväistöjä, sekä ravi-seis siirtymisiä, mitkä sujuivat oikein hyvin. Olin oikeastaan aika yllättynyt siitä, miten hyvin ensimmäiset väistöt sujuivat, siitä sitten pikkuhiljaa paketti rupesi hajamaan käsistä.
Siirtymiset onnistuivat moitteetta, Elli kuunteli superhyvin, mutta mitä enemmän otettiin mukaan ravia ja varsinkin laukkaa, niin ei tammalla enää keskittyminen riittänyt, vaan se olisi halunnut vain laukata. Ei Elli tietenkään oman päänsä mukaan sinkoillut, mutta meno muuttui vähän häsellykseksi.
Itselläni on vielä paljon opittavaa asian suhteen, pitää oppia ratsastamaan tammaa niin, että se malttaisi keskittyä. Pitäisi oppia vaatimaan loppuun asti kaikki pyynnöt, ilman että otteet kovenisivat ja keksiä jotain sellaisia harjoituksia joissa Elli joutuisi kunnolla keskittymään ja lopuksi vielä jollain keinoin saada se keskittymään. Elli tuntuu vaan niin hirmuisesti tykkäävän laukkaamisesta.. :D

Sunnuntaina tehtiin vähän normaalia reipastempoisempi maasto, jossa ravattiin ja laukattiin sen verran mitä pohjat sallivat. Yhtä suoraa mentiin muutaman kerran edestakaisin, jotta Elli pääsi kunnolla päästelemään laukassa. Ja kyllä kovaa mentiin! Joka kerralla edellistä kovempaa, niin lujaa kun tamma itse halusi. Elli oli ihan innoissaan ja singahti laukkaan ihan uskomattomalla voimalla heti kun annoin, mutta myös antoi kiinni ihan kiltisti, vaikka viimeisellä kerralla jarrutusmatka meinasikin vähän venyä. Tamma olisi halunnut jatkaa matkaa ja hiljensi vauhtia hyvin hitaasti, mutta hiljensipä kuitenkin.
Käytiin kentällä vielä ravailemassa pitkät eteenalas ravit, jonka jälkeen lähdettiin maastoon tekemään loppukäynnit.

Maanantaina erehdyin ajattelemaan, että Elli olisi ollut rauhallinen saatuaan edellispäivänä päästellä, mutta olin kyllä erittäin väärässä. Tammalla oli ihan hurjasti energiaa, ja jouduinkin sitten ihan ratsastamaan, jotta sain Ellin keskittymään. Menin ilman satulaa ja tehtiin vähän avoja, väistöjä ja kasapäin siirtymisiä. Tamma oli kyllä hieno, todella energinen mutta silti niin mukava ratsastaa.

Nyt on muuten kesä selvästi lähestymässä, kun hepoilta on ruvennut lähtemään karvaa. Ihan huippua! En malta odottaa kesälomaa ja kaikkea mitä se tänävuonna toivottavasti tuo tullessaan.

16., 20. ja 23.2





Torstaina kaverini oli mukava tallilla ja kokeili Elliä. Tamma näytti todella kivalta ja yhteistyö sujui hyvin, neiti taisi saada taas uuden fanin. Toki eihän noin ihanaan hevoseen voi olla ihastumatta :)
Pitäisi minunkin varmaan taas pitkästä aikaa käydä valvovan silmän alla ratsastamassa, rupean olemaan melkoisen puskaantunut ratsastaja.
Itse tyydyin ottamaan jälleen vähän rennommin, joten riisuttiin suitset pois päästä ja kierrettiin kenttää ympäri kaulanarun kanssa. Elli toimi kivasti, vaikka tuttuun tapaan laukkojen jälkeen ei meinannut enää meidän kummankaan keskittymiskyky riittää hiomaan asioita paremmiksi :)


















Sunnuntaina tehtiin kahden muun ratsukon kanssa noin puolentoista tunnin maastolenkki. Elli oli reipas ja innoissaan, sekä kulki rohkeasti jonon ensimmäisenä, vaikka vastaan tuli välillä kaikkea Ellin mielestä jännittävää. Ravailtiin sen verran mitä pystyttiin ja saatiin yksi laukkapätkäkin otettua. Siitä tamma vetikin kierroksia ihan kunnolla ja oli ihan innoissaan :) Tiedättehän sen, kun hevonen koittaa nelistää eteenpäin, mutta kun sitä ei päästä, muuttuu meno sellaiseksi hassuksi tikittäväksi tasajaloin pompuiksi. Elli pysyi kuitenkin hienosti käsissä, vaikka menohaluja oli paljon! Askel oli reipas ja pitkä, varsinkin kotiinpäin mennessä, joten jouduttiin välillä ihan pysähtymään ettei kaverit jääneet liian pitkälle jälkeen. Lähempänä tallia Elli oli sitten saanut ilmeisesti energiansa purettua, kun se rupesi rauhoittumaan niin, että perässä tullut kaverikin käveli nopeampaa.

Hiihtoloman aikana ehdin käydä Enskaakin moikkaamassa, kuin myös Enskan tallikaveria.


9.2

Viimekertoina Ellin kanssa ollaan otettu hyvin rauhallisesti, lähinnä kävelty kaulanarun kanssa kentällä ja harjoiteltu väistöjä, sekä joitain kertoja maastoiltu lyhyehköjä lenkkejä.
Pidempi rauhallinen jakso on alkanut näkymään Ellin energisyydessä ja nyt viimeisimmällä kerralla jouduin laittamaan tamman oikeasti vähän työskentelemäänkin, ettei se sinkoillut oman mielensä mukaan. Ratsastin kentällä ilman satulaa, tehtiin paljon aivojumppaa ja yritin parhaani mukaan saada tamman huomion itseeni, eikä mahdollisesti putoaviin lumiin tai muihin olemattomiin mörköihin.
Elli toimikin sitten todella kivasti, otti kaikki avut hyvin vastaan ja lopussa malttoi jo rentoutuakkin.
Pieni jännittyneisyys taisi lopulta tehdä Ellistä vain entistä keskittyneemmän ja mukavan ratsastaa. :)

 Pitkän etsinnän jälkeen Elli lopulta löysi kentältä kohdan, jossa oli erittäin hyvä ja mukavaa piehtaroida. :)


12.1. Kaulanarulla käynnissä

Sunnuntaina ystäväni oli tallilla mukana hoitamassa Elliä. Käveltiin kentällä kaulanaru tamman kaulalla, tehtiin vähän pysähdyksiä, peruutuksia ja käyntiväistöjä. Keskittyminen oli itselläni vähän hukassa, joten väistöt menivät vähän plörinäksi, kun Elli raukka ei ymmärtänyt hämmentävän ristiriitaisia apujani ja itse rupesin vain nauramaan silloin kun olisi pitänyt koota itseni.
Tamma kuitenkin totuttuun tapaan teki parhaansa ja käyttäytyi hienosti, sekä sai leivänmurusen aina välillä palkinnoksi. :)


Nami!


Ellin ohjaamiseen käynnissä ei paljoon vaadita

Pienet väistönpätkät sujuivat..

..mutta sitten homma levähti käsiin, pidätteet eivät menneet läpi ja itse en jaksanut keskittyä ollenkaan

Hieno Elli!

26. ja 29.12

Vuosi lähenee loppuaan ja olen kovin innostunut nyt kaulanarulla ratsastuksesta, kun Ellillä tuntuu olevan kaikki potentiaali suoriutua kaulanarulla kaikesta samasta mitä päävehkeiden kanssa. Sekä torstaina, että sunnuntaina mentiin siis taas kaulanarun kanssa kentällä.
Torstaina tehtiin siirtymisiä ja hölköteltiin kenttää ympäri. Laukoista Elli keräsi vähän kierroksia, mutta malttoi silti kuunnella pidätteitä, eikä varmuuden vuoksi mukana olleisiin suitsiin ja ohjiin tarvinnut ollenkaan koskea.
Sunnuntaina uskaltauduin jättämään suitset kokonaan pois matkasta ja nostettiin vaatimustasoa keskittymällä vielä tarkemmin siihen miten ja mitä reittejä kuljetaan. Tehtiin siirtymisiä, peruutuksia, käyntiväistöjä, sekä tempon muutoksia käynnissä ja ravissa. Elli suoriutui taas todella hyvin. Se kuunteli tarkasti ja näin vaati myös minua keskittymään kunnolla siihen mitä pyydän, etten antanut ristiriitaisia apuja.
Ratsastuksesta jäi oikein hyvät fiilikset. Jo nyt pystyttiin tekemään muutakin kuin kävelemään uraa pitkin, vaikka kyseessä oli vasta kolmas kerta Ellin kanssa kaulanarulla mennen. En tiedä riittääkö taitoni koskaan saamaan tammaa kulkemaan oikeinpäin ilman suitsia, mutta jonkun osaavamman kanssa Elli siihen varmasti pystyisi.


Aiheeseen sopiva koristekuva, Enskan kanssa viime kesänä.