1. ja 2.5 ja 4.5

Torstaina suuntasin tallille jo aamulla ennen sateiden alkua, tein tallihommat, laitoin Ellin kuntoon ja siirryin sen kanssa kentälle. Tehtiin noin puoli tuntia käynti- ja raviväistöjä, sekä siirtymisiä kaikkien askellajien välillä. Yritin keskittyä oman istuntani lisäksi siihen, että sain pidettyä tamman kokoajan kuulolla ja ratsastettua sitä oikeasti kunnolla, eikä vain päästää sitä juoksemaan kenttää ympäri. Otin oikein jalustimetkin pois jalasta, etten vahingossakaan jäänyt vain matkustelemaan. :D Ja kuten arvata saattaa niin Elli olikin sitten todella hieno ja mukava ratsastaa. Jouduin vain jälleen kerran kamalasti keskittymään siihen mitä itse selässä teen, kun tamma on niin ihanan herkkä istunnalle, mikä on siis erittäin hyvä asia!

Perjantaina lähdin tutustumaan vähän pidemmälle ratsastuspolkuja ja meidän maastolenkki venyi kolmeen tuntiin. Välissä vähän jaloittelin ja syötiin Ellin kanssa eväitä, jotka olin pakannut reppuun mukaan. Käveltiin, ravattiin ja laukattiin pitkin ohjin, sekä päästiin vähän myös kiipeilemään metsäpoluilla. Elli käyttäytyi erittäin asiallisesti koko lenkin ajan.

Sunnuntaina mentiin puomeja ja matalaa kavalettia kentällä, jonka jälkeen käytiin vielä  maastoilemassa lyhyehkösti. Tamma oli tuttuun tapaan reipas ja ihana. Kun oikein jaksoin keskittyä, niin rupesi puominylitys paikatkin löytymään ja vanhat opit palaamaan vähän mieleen. :)






24. ja 27.4

 Torstaina tehtiin tunnin maastolenkki, jonka jälkeen mentiin vielä noin 30min kentällä. Kasasin kentälle yhden pienen kavaletin, joka ylitettiin Ellin kanssa muutaman kerran kumpaankin suuntaan. Korkeutta oli suunnilleen 20cm, mutta tamma oli todella innoissaan tästä pienestä hypystä. Itsestäni huomasin sen, etäisyyksien arviointi oli pahasti unohduksissa, paras oli antaa vain Ellin hoitaa kun sillä on entisenä kenttäheppana varmasti enemmän hyppykokemusta kuin minulla. :D Pitää varmaan yrittää ruveta ottamaan puomeja useammin mukaan kentällä menoon ja tunnustella  miten sitä laukkaa säädeltiinkään.




Sunnuntaina tehtiin 40min maastolenkki ilman satulaa, ihanassa lämpimässä säässä. Sen jälkeen hölkkäiltiin puoli tuntia kentällä ja loppuravit ja -käynnit Elli sai tehdä maastakäsin, kun en enää jaksanut istua selässä.
Sisäreisiin tulee muuten aika huvittavat karvoitukset, kun ratsastaa mustalla hevosella shortsit päällä karvanlähtöaikana ilman satulaa. Kannattaa kokeilla!
Illalla kun oli vähän tylsää, lähdin vielä uudemman kerran moikkaamaan Elliä. Mentiin vajaa tunti kaulanarulla kentällä ja yritin keskittyä omaan istuntaani oikein ekstrahuolellisesti.


20.4. Maastakäsin

Puuhailtiin sunnuntaina Ellin kanssa reilu tunti maastakäsin, jonka jälkeen hyppäsin hetkeksi selkään tekemään loppuverryttelyt.
Aloiteltiin työskentely sillä, että Elli sai vapaana vaellella kentällä sillä välin kun levittelin maahan kaikenlaista tavaraa. Mukana oli pressu, kiiltävä auton tuulilasin suoja, sateenvarjo, puomeja, muovimaton palanen, muovipusseja, sekä vappuhuiskat.
Tamma oli heti ihan mukana juonessa, tutkiskeli hetken tavaroita ja lähti sitten ilman suurempaa kannustusta hölkkäilemään kenttää ympäri.

Välillä Elliä joutui vähän kannustamaan, ettei se mennyt vain "esteiden" vierestä, mutta koska tamma kuuntelee niin hyvin kehonkieltä, riitti pienet johdattelevat pyynnöt, enkä tarvinnut käsiini mitään apuvälineitä. Eniten ihmetystä aiheutti sateenvarjo, sekä kiiltävä tuulilasin suojus, mutta saatuaan niitäkin hetken ihmetellä, eivät ne aiheuttaneet enää suurempia reaktioita. Nostin vielä yhden puomin matalaksi esteeksi, jonka yli Elli loikkasi ongelmitta.

Tämän jälkeen ruvettiin tutustumaan vähän tarkemmin pressuun. Otin Ellin narunjatkeeksi kiinni ja kun rupesin nostamaan pressua maasta ylös niin se muuttui hetkessä poninsyöjäotukseksi. Lähdin sitten siedättämään tammaa siihen ihan perinteisen kaavan kautta; aluksi pienenä myttynä säkittäen ja pikkuhiljaa sitä enemmän avaten ja ravistellen. Elliä jännitti ja jouduttiin etenemään hyvin varovasti, mutta lopulta tamma malttoi seistä nätisti paikoillaan ja uskalsi luotaa siihen, että kaikki oli ok. Päähän asti ei vielä edetty, ettei tullut liikaa jännitystä yhdelle kerralle. Myöskin pressun raahaaminen maassa aiheutti sen verran kauhistunutta katsetta, että myös sen asian kanssa voisi vielä jatkaa myöhemmin.
Tutustuttiin myös vähäsen sateenvarjoon, sekä vappuhuiskiin, mutta eniten aikaa käytettiin pressuun. Elli oli hieno!

10., 13. ja 17.4

Torstaina mentiin kaulanarulla kentällä. Elli toimi tosi kivasti siihen asti kunnes ei jaksanut enää keskittyä, silloin rupesi jarrujen teho vähenemään ja tamma koitti yhdessä kulmassa vaihtaa kovasti suuntaa aina toiseen, sille helpompaan? kierrokseen. Sitkeästi jatkettiin yrittämistä ja kun asiat sujuivat taas paremmin, lopeteltiin siihen.

Sunnuntaina Elli oli saanut uudet kengät jalkaansa ja kyllä niillä sitten sopikin päästellä maastossa. Elli oli reippaalla ja mukavalla tuulella, tehtiin reilun puolen tunnin maastolenkki, kävellen ja ravaillen rennon reippaasti. Laukattiin yhtä lyhyehköä suoraa muutaman kerran ja voi hitsit miten Elli pärski  ja nautti! Jarrutkin toimivat upeasti, vaikka kovaa mentiin.
Maastoilun jälkeen mentiin vielä vajaa puoli tuntia kentällä perus kouluratsastusta.

Torstaina suuntasin melko myöhään tallille, kannoin kentälle muutaman maapuomin ja ylitettiin niitä sitten Ellin kanssa. Otettiin aika rennosti ja pidettiin vain kivaa, Elli oli todella innoissaan ja mukava ratsastaa :)

no join up today

Hihi, mutaponi
27. päivä torstaina mentiin Ellin kanssa kentällä perus kouluhölkkäilyä ilman satulaa.

30. päivä sunnuntaina hain erittäin kuraisen ponin tarhasta, hinkkasin sen puhtaaksi ja siirryttiin sitten kentälle kaulanarulla varusteltuna. Olin kotona askarrellut oikein hienon, mustan ja jämäkän kaulanarun, sekä pehmustanut sen vielä oikein nahkalla, mutta eihän se ehjänä pysynytkään.. Ehdittiin puolisen tuntia työskennellä, kunnes huomasin ettei kaulanarusta ollut enää mitään hyötyä, joten hyppäsin alas selästä ja hain tammalle suitset päähän. Loppuravit Elli sai hölkötellä maastakäsin ja niiden jälkeen tehtiin vielä talutuslenkki maastossa.

3. päivä torstaina jätettiin jälleen satula talliin ja käytiin tekemässä alkukäynnit maastossa. Kentälle päästyämme aloitettiin jumppaamalla käynnissä, eli tehtiin avoja ja väistöjä vähän joka suuntaan. Tehtiin myös paljon siirtymisiä ja Elli oli oikein mukava ja herkkä ratsastaa. Laukoista tamma innostui taas, mutta siitä huolimatta paketti pysyi suht. hyvin kasassa ja päästiin tekemään rauhalliset loppuravit ja kävelyt.

6. päivä sunnuntaina Elli oli vähän tuhma. Se päätti lähteä laukalla karkuun kun yritin ottaa sitä kiinni tarhassa ja karsinassaankin sen käänsi takapuolta ovea kohti kun olin tulossa sen luokse. Ei suinkaan potkiakseen, ainoastaan selvänä protestina. Koska itse en moista käytöstä tykkää katsoa läpi sormien, työskenneltiin sitten maastakäsin kentällä.
Päästin tamman käyntien jälkeen aluksi vapaana kentälle ja annoin sen piehtaroida. Sen jälkeen kun olin kävelemässä sen luokse, teki Elli saman minkä tarhassakin, eli lähti karkuun. Annoin Ellin sitten juosta ja sehän juoksi. Ja juoksi ja juoksi ja jatkoi vaan. Siinä vaiheessa kun tamma alkoi vähän rentoutumaan, laskemaan päätänsä, liikuttamaan huuliaan ja pärskimään, annoin sille selkeän mahdollisuuden tulla luokseni. Jokainen yritys jäi tuloksettomaksi, vaikka koitin helpottaa Ellin päätöstä antamalla sille selkeästi tilaa, menemällä kyykkyyn, viheltämällä ja jopa porkkanaa näyttämällä. Elli vaan seisoi paikoillaan ja odotti, yhden kerran se lähti kävelemään minua kohti, mutta vaihtoikin sitten suuntaansa ja meni täysin ohi.
Siinä vähän hämmentyneenä sitten lopulta luovutin, kun Elli rupesi olemaan sen verran hikinen ja hengästynyt etten viitsinyt enää jatkaa. Ainakin Elli antoi nyt ottaa itsensä kiltisti kiinni, mutta olisin silti kaivannut hevosen puolelta sen halutun ratkaisun löytämistä. Ehkä tamman olisi pitänyt saada juosta vielä muutama kierros lisää? Tässäkin hyvin huomasin sen, että se mikä toisella hevosella toimii hyvinkin kaavojen mukaan, ei välttämättä toisella toimikkaan.
Naruriimu päässä harjoiteltiin vielä vähän peruutuksia ja pään myötäämistä alas ja sivuille. Elli oli aluksi vähän jäykkä, mutta myötäsi sitten lopulta hyvin. :)

25.3. Punametsässä

Pouta Puniksessa!
Tiistaina kävin Punametsän ratsastuskoululla tunnilla. Paikka oli entuudestaan tuttu, kun vuokrasin siellä aikoinaan Poutaa, mutta ratsastuskoulun puoli pääsi nyt ensimmäistä kertaa kokeiluun.
Ratsuksi sain Villen, -98 syntyneen suokkiruunan, joka oli kyllä todella mukava ratsastaa.
Tunnilla harjoiteltiin kevyttä istuntaa ja ylitettiin puomeja, sekä superpientä ristikkoa.
Opettajan mukaan kevytistuntani oli ihan hyvä, enkä saanut korjausta kuin pariin pieneen asiaan, mikä tottakai nostatti fiilistä, mutta myös laittoi vähän epäilemään tunnin tasoa. Minusta jos kenestä löytyisi varmasti huimasti korjattavaa esteratsastusta ajatellen, koska olen hypännyt viimeksi kesäkuussa 2012.
Toki kevyt laskeutuminen rimanylityksen pariin oli ihan hyvä, ettei päässyt korkeudet pelottamaan. Vaikka joskus jokin 80cm (ei sen korkeampaa, heh) ylitettiin ihan näppärästi ponin selässä, en kyllä samanlaiseen suoritukseen ihan heti pystyisi, vaan tarvitsisin pohjalle läjän onnistuneita pikkupomppuja.


20.3. Ellin inkkarimeikki ja 23.3


Tältä näytti Elli kun hain sen tarhasta. Oli luomivärit vähän levinneet ja muta tehnyt hienon inkkariponi-tyylisen rinkulan hepan silmän ympärille.
Mentiin kentällä yhteensä reilu tunti. Tarkoitus oli ratsastaa vain kaulanarulla, mutta oma keskittymiskykyni ei riittänyt siihen tällä kertaa. Elli oli todella energinen ja meno rupesi melko nopeasti tuntumaan sähellykseltä, joten pysähdyttiin hetkeksi, nollattiin tilanne ja päätin tehdä yhdet onnistuneet raviväistöt ja sen jälkeen hakea suitset tallista.
Hetkeksi saatiin sitten koottua tilanne ja jatkettiin lopputunti suitset päässä. Ellin menojalka vipatti melkoisesti varsinkin siinä vaiheessa kun ruvettiin työskentelemään laukassa ja sainkin sitten melkoisesti rauhoittaa menoa, ettei kaaduttu kaarteissa. Heh, Elli on kyllä hauska.
Loppuun saatiin liikkumisesta tasaisempaa ja rauhallista, siihen oli hyvä lopettaa :)

Sunnuntaina tehtiin Ellin kanssa 45min maastolenkki. Kierreltiin lähimetsikön polkuja edestakaisin odotellessa, että pieni sade loppuisi ja sen jälkeen suunnaattiin vähän pidemmälle. Edettiin suurimmaksi osin aika rauhallisesti, hölkkäiltiin pitkin ohjin ja otettiin yksi lyhyt laukkapätkä.

16.3

Mentiin sunnuntaina Ellin kanssa kentällä satulatta ja ohja kaulalle viritettynä, aloitettiin käyntiväistöillä ja pysähdyksillä. Tamma kuunteli hyvin ja väistöistä tuli todella hyvän tuntuisia, joten päätin kokeilla samaa ravissa. Pysymällä itse hyvässä balanssissa ja herkkänä, saatiinkin sitten kumpaankin suuntaan tehtyä meidän ensimmäiset onnistuneet raviväistöt! Tuntui ihan huikealta, kun aikaisemmat yritykset ovat olleet kamalaa räpiköintiä ja yhtäkkiä se vain onnistui. Löysin vihdoinkin oikean otteen Elliin, niin että se ymmärsi mitä siltä pyysin.
Muutaman kerran kumpaankin suuntaan väistöjä fiilisteltyäni lopetettiin ne siihen ja ruvettiin tekemään paljon siirtymisiä ja peruutuksia. Peruuttamiset tulivat vähän laiskasti, mutta siirtymiset sujuivat melkein ajatuksen voimalla, varsinkin nopeampaan askellajiin pyytäessä. Laukka-seis siirtymiset onnistuivat myös parin raviaskeleen kautta.
On ihan uskomatonta miten monipuolinen hevonen Elli on, tuntuu että sen kanssa pystyisi mihin vaan, kunhan itse opettelee ratsastamaan sillä oikein. Tosi magee tapaus!

13.3

Elli oli tänään ihana! Mentiin kaulanarun kanssa kentällä noin tunti, tehtiin vähän väistöjä ja siirtymisiä. Se mikä teki tämän päiväisestä ratsastuksesta erityisen mukavan oli se, että vaikka tamma innostui kovasti laukoista, se ei ruvennut kaahottamaan eikä oikomaan kulmia. Ja lisäksi aurinko paistoi ja oli ihan kevät! Ja Elli oli suloinen ja hyväntuulinen!
Noin muuten Elli ei ollut välttämättä ihan parhaimmillaan kaulanarulla menoa ajatellen. Pidätteet eivät menneet yhtä herkästi läpi kuin yleensä ja alaspäin siirtymiset tahtoivat tulla vähän viiveellä. Hauskaa meillä silti oli, vaikka moni asia menikin melkein eikä just. :)

10.3. Yksityistunnilla

Maanantaina kävin yksityistunnilla Palmun ratsutallilla. Ratsuna toimi nuori eestinponi ruuna Asteriks, eli Aksu. Keskityttiin tunnilla korjaamaan jalkojeni paikkaa, joten tehtiin paljon tasapainoharjoituksia mm. jalustimilla seisten ja kevennystä säädellen (1 alas, 2 ylös ym.). Opetus oli taas hyvää ja jouduin sen verran paljon töihin, että tuntui ettei kuntokaan kestä, varsinkaan kun koko päivän oli ollut kurkku kipeänä. Voi olla, että huomenna on lihakset vähän jumissa :)
Aksu oli mukavan tuntuinen poni, vaikken sitä mitenkään erityisen hyvin saanutkaan toimimaan. Se ei kuitenkaan ollut edes tunnin tavoitteena, joten jälkifiilikset ovat hyvät!