11.3. Parin tunnin kouluvääntö

Kevät tulee ja karvaa lähtee. Pouta nautiskeli auringonpaisteessa minun hinkatessa siitä talviturkkia pois.
Suunnattiin kentälle oikeen kunnon kouluväännön pariin ja aikaa hujahti noin pari tuntia ihan hetkessä ohitse. Pouta oli aluksi todella laiska ja jähmeä, eivätkä edes kannukset meinanneet saada liikettä kavioihin. Mutta kuten aiemminkin on todettu, Pouta muuttuu sitä paremmaksi mitä kauemmin sitä jaksaa ratsastaa. Lopussa ruuna olikin siis todella reipas ja herkkä pohkeelle.

likit noin 10min jälkeen
Teimme avotaivutusta käynnissä ja pieniä muutaman askeleen pätkiä kokeiltiin myös ravissa. Hienosti sujui! Keskityttiin seuraavaksi paikoillaan seisomiseen pysähdyksessä. Pouta tarjosi paljon peruutusta ja takaosan kääntämistä, eikä meinannut heti tajuta, että halusin sen seisovan ihan vain paikoillaan. Ties kuinka monennen pysäytyksen jälkeen ruuna rupesi sitten ymmärtämään jutun jujun ja saatiin muutamat oikeen hienot pysähdykset tehtyä.
Ennen loppuverryttelyitä nostettiin vielä vähän laukkoja ympyrällä käynnistä, sekä ravista. Pouta oli niin innoissaan ja kovasti yritti toteuttaa toiveitani, että välillä nousi väärää laukkaa ja välillä ristilaukkaa. On se hauska poni :) Ero alun laiskuuteen oli suuri.
Karsinassa venyttelin Poutan kaulaa ja hinkkasin lisää talviturkkia irti. Ruunan omistaja toi sille myös uuden likit kiven ja Poutahan yritti syödä sen oikeen kerralla. Mitäs sitä turhaa nuolemaan, kun voi hampailla haukata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti