14.4.Pörinäpäivä

Röllimetsä
Apella oli vähän sellainen päivä, että kaikelle mahdolliselle piti pöristä ja kaikkea hitusenkin normaalista poikkeavaa  (tai ihan vain normaaliakin) piti tuijottaa. Tehtiin parin tunnin lenkki lähinnä kävellen. Tarkoitus oli laukata yksi pidempi pätkä, mutta joku koiranulkoiluttaja puudeleineen oli sitten tiellä.

Löysin uudelleen jo kerran "kadottamani" kivan polun, jonka tämän päivän koettelemusten jälkeen nimesin röllimetsäksi. Reitti oli nimittäin ihan järjettömän pelottava Apen mielestä. Pohja oli paikotellen vähän huono, kaatuneita puita jouduttiin kiertämään ryteikön kautta ja viereisellä järvellä näkyi joutsenia. Apen sydän tykytti todella tuntuvasti ja sillä oli niin kiire edetä pois pelottavasta metsästä, ettei se meinannut ehtiä katsomaan enää jalkoihinsa. Kaiken kukkuraksi polku vain jatkui ja jatkui ja poniparka oli hermoromahduksen partailla. Oli silti ilo huomata miten hyvin ruuna malttoi kuunnella apujani, eikä mennyt ihan paniikkiin.
Kun sitten viimein selvisimme tutummille reiteille, sujui loppumatka vähän letkeämmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti