31.10. Pitkä maastolenkki

Suunnittelin jo hyvissä ajoin, että tänään tehdään Apen kanssa kolmen tunnin maastolenkki. Välillä vähän eksyttiin suunnitellulta reitiltä, eikä aikaakaan mennyt kuin varttia vaille kolme tuntia, mutta ihan mielettömän hauskaa oli!
Appe oli alkuun todella pörheällä päällä ja tuijotti kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Kovin pitkälle ei ehditty edetä, kun ruuna laittoi jarrut pohjaan, pörisi ja kauhisteli jotain mystistä kauhunkohdetta. Pyysin ruunaa tietysti jatkamaan matkaa, mutta se rupesi täysin tapojensa vastaisesti peruuttamaan holtittomasti takaisin kohti tallia. Taluttamalla ja eväsherkkujen avulla selvittiin sitten siitä kauheudesta ohitse ja päästiin jatkamaan matkaa rennommin fiiliksin.
Lenkin aikana mentiin hyvin monenlaisessa maastossa, ihan asfalttiteistä risumetsään, jonne jouduttiin kun yritin löytää polkua, jota en lopulta sitten edes löytänyt. Ei ollut ensimmäinen kerta kun päädyttiin rämpimään "ei minnekkään" huonon suuntavaistoni takia. Appea ei onneksi tuntunut yhtään haittaavan tämäkään harhailu.
Ruuna sai irroitella oikein kunnolla muutamalla laukkapätkällä ja mentiin kyllä sellaista neliä, että vähän ihmettelen kun eivät jarrut kadonneet. Oli aivan mahtavaa pitkästä aikaa päästää vain menemään ja nauttia vauhdin huumasta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti