Lauantaina poikaystäväni yllätti ja lähti mukaan tallille kuvaamaan ratsastustani, mutta pienten teknisten väärinkäsitysten vuoksi videolle ei kuitenkaan saatu kuin pari ihan lyhyttä pätkää alusta. Noh, aina ei voi onnistua.
Ratsastin ilman satulaa ja keskityin taas lähinnä vain selässä pysymiseen. Käytiin kaikki askellajit läpi ja Enska oli kiva. Ravissakin pysyi hyvin kyydissä kun vaan muisti rentoutua.
Sunnuntaina ruuna ei ollut ihan niin hyvä ratsastaa kuin olisin toivonut. Kentän pohja luultavasti vaikutti asiaan, kun se oli luminen ja epätasainen, eikä Enska olisi halunnut kulkea muualla kuin uralla. Ravissa ja laukassa pidätteet eivät meinanneet toimia kovinkaan hyvin, vaan ruuna olisi vain halunnut juosta. Ympyrällä ei uskallettu kamalasti pyöriä nopeammissa askellajeissa kaatumisriskin takia, joten pyydin Enskalta tänään vähän vähemmän ja annoin sen mennä enemmän omaa tahtiinsa. Loppukäynnit käytiin tekemässä lähimaastoissa.
1.2. Energinen ratsu
Enska hierottiin keskiviikkona, joten saatiin ohjeeksi mennä tänään pitkässä muodossa ja taivutella paljon. Kolme vapaapäivää olivat kuitenkin tehneet tehtävänsä, eikä ruuna olisi oikein malttanut mennä rauhallisesti. Mentiin pääasiassa käynnissä ja ravissa kahdeksikolla, sekä otettiin ihan lyhyet pätkät laukkaa kumpaankin suuntaan.
Loppukäyntien jälkeen taluttelin Enskaa vielä hetken lähiteillä. Meillä ei ollut kunnollisia heijastimia mukana, joten kauaksi ei lähdetty.
Loppukäyntien jälkeen taluttelin Enskaa vielä hetken lähiteillä. Meillä ei ollut kunnollisia heijastimia mukana, joten kauaksi ei lähdetty.
28.1. Ensimmäiset laukat ilman satulaa
Nyt se on kokeiltu ja todettu toimivaksi. Siis Enskalla ilman satulaa meno kaikissa askellajeissa.
Aloitettiin käynnissä tehden pysähdyksiä ja asetuksen muuntelua ympyrällä. Ruuna tuntui alusta asti mukavan rennolta ja kunnolliset ratsastushousut auttoivat minua pysymään tasapainossa.
Ensimmäiset ravipätkät olivat vielä vähän epätasaista menoa, niin minun kuin hevosenkin osalta. Kun jatkoin vaan sitkeästi istumista ja yritin parhaani mukaan rentoutua, niin asiat rupesivat osumaan kohdilleen. Lopulta Enska vaikutti siltä, ettei se enää juurikaan jännittänyt satulatta ravaamista ja uskaltauduin nostamaan laukkaa. Mentiin muutamat ympyrät kumpaankin suuntaan ja ruuna oli hieno! Jouduin tosin vielä ottamaan tukea kaulanarusta, etten olisi vahingossa repinyt Enskaa suusta. (Ja jouduin myös muutenkin hokemaan mielessäni jatkuvasti kevyestä ja tasaisesta kädestä, etten ottanut tukea suusta.) Vaikka ruunan laukka onkin melko mukava istua, niin se on helposti vielä vähän tasapainotonta ja sen jälkeinen ravi on melkoista pomputusta.
Tästä lumisesta ja harmaasta päivästä jäi oikein hyvät fiilikset, kun asiat pikkuhiljaa sujuvat aina vain paremmin.
Aloitettiin käynnissä tehden pysähdyksiä ja asetuksen muuntelua ympyrällä. Ruuna tuntui alusta asti mukavan rennolta ja kunnolliset ratsastushousut auttoivat minua pysymään tasapainossa.
Ensimmäiset ravipätkät olivat vielä vähän epätasaista menoa, niin minun kuin hevosenkin osalta. Kun jatkoin vaan sitkeästi istumista ja yritin parhaani mukaan rentoutua, niin asiat rupesivat osumaan kohdilleen. Lopulta Enska vaikutti siltä, ettei se enää juurikaan jännittänyt satulatta ravaamista ja uskaltauduin nostamaan laukkaa. Mentiin muutamat ympyrät kumpaankin suuntaan ja ruuna oli hieno! Jouduin tosin vielä ottamaan tukea kaulanarusta, etten olisi vahingossa repinyt Enskaa suusta. (Ja jouduin myös muutenkin hokemaan mielessäni jatkuvasti kevyestä ja tasaisesta kädestä, etten ottanut tukea suusta.) Vaikka ruunan laukka onkin melko mukava istua, niin se on helposti vielä vähän tasapainotonta ja sen jälkeinen ravi on melkoista pomputusta.
Tästä lumisesta ja harmaasta päivästä jäi oikein hyvät fiilikset, kun asiat pikkuhiljaa sujuvat aina vain paremmin.
22. ja 26.1
Tiistaina suuntasin tallille taas aamulla ennen töitä. Tehtiin vain puolen tunnin treeni, mutta molemmille ehti tulla vähän hiki. Aloitettiin lämmittelyillä käynnissä ja ravissa, jonka jälkeen työstettiin hetki laukkaa. Loppuksi ravattiin vielä pidemmällä kaulalla, tosin ruuna innostui laukoista sen verran, ettei se oikein kunnolla meinannut malttaa venyttää eteenalas.
Lauantaina suunnaattiin aluksi lähimaastoihin kävelemään. Enska oli vähän jännittynyt ja kiireinen, mutta pysyi silti melko hyvin kuulolla, vaikka välillä meinasikin jumittaa. Lyhyen lenkin jälkeen mentiin kentälle, jossa annoin Enskan hetken ravata ja laukata ylimääräisiä energioita pois. Välikäyntien jälkeen aloitettiin sitten itse työskentely, johon ruuna keskittyi oikein hienosti. Tehtiin siirtymisiä kahdeksikolla ja muutamia temponmuutoksia.
Lauantaina suunnaattiin aluksi lähimaastoihin kävelemään. Enska oli vähän jännittynyt ja kiireinen, mutta pysyi silti melko hyvin kuulolla, vaikka välillä meinasikin jumittaa. Lyhyen lenkin jälkeen mentiin kentälle, jossa annoin Enskan hetken ravata ja laukata ylimääräisiä energioita pois. Välikäyntien jälkeen aloitettiin sitten itse työskentely, johon ruuna keskittyi oikein hienosti. Tehtiin siirtymisiä kahdeksikolla ja muutamia temponmuutoksia.
13., 15. ja 18.1
Sunnuntaina mentiin kevyesti perus kouluratsastusta. Työskenneltiin käynnissä ja pieni hetki ravissa.
Tiistaina rääkkäsin itseäni menemällä ilman jalustimia. Enskan ravi on paljon pomppuisampi mihin olen tottunut, joten sain kyllä kovasti tehdä töitä pysytelläkseni selässä. Asiaa eivät helpottaneet liukkaat verkkarit, mutta tulipahan opittua, että ensi kerralla kannattaa laittaa kunnolliset ratsastushousut jalkaan.
Perjantaina oli kova pakkanen, joten ratsastin ilman satulaa. Enska oli pirteällä ja reippaalla päällä. Työskenneltiin käynnissä tehden vähän väistöjä ja peruutuksia. Tiistain ratsastuksesta ilman jalustimia jäi vähän sellainen fiilis, että ilman satulaa ravaamiseen on vielä pitkä matka. Päätin sitten ihan testausmielessä kokeilla pysyisinkö ravissa Enskan selässä yhtään aikaisempaa paremmin ja yllätys oli suuri, kun onnistuin ilman pahoja horjumisia menemään kokonaiset kierrokset ravissa kumpaankiin suuntaan. Ruunan selässä ollut loimi auttoi varmasti kyydissä pysymiseen, mutta uskon, että myös ilman jalustimia ratsastamisella oli tähän osansa :) Siispä ei muuta kuin lisää tasapainoharjoittelua niin hyvä tulee!
Tiistaina rääkkäsin itseäni menemällä ilman jalustimia. Enskan ravi on paljon pomppuisampi mihin olen tottunut, joten sain kyllä kovasti tehdä töitä pysytelläkseni selässä. Asiaa eivät helpottaneet liukkaat verkkarit, mutta tulipahan opittua, että ensi kerralla kannattaa laittaa kunnolliset ratsastushousut jalkaan.
Perjantaina oli kova pakkanen, joten ratsastin ilman satulaa. Enska oli pirteällä ja reippaalla päällä. Työskenneltiin käynnissä tehden vähän väistöjä ja peruutuksia. Tiistain ratsastuksesta ilman jalustimia jäi vähän sellainen fiilis, että ilman satulaa ravaamiseen on vielä pitkä matka. Päätin sitten ihan testausmielessä kokeilla pysyisinkö ravissa Enskan selässä yhtään aikaisempaa paremmin ja yllätys oli suuri, kun onnistuin ilman pahoja horjumisia menemään kokonaiset kierrokset ravissa kumpaankiin suuntaan. Ruunan selässä ollut loimi auttoi varmasti kyydissä pysymiseen, mutta uskon, että myös ilman jalustimia ratsastamisella oli tähän osansa :) Siispä ei muuta kuin lisää tasapainoharjoittelua niin hyvä tulee!
5., 6. ja 9.1.
Viimeisimmät kerrat Enskan kanssa ovat menneet kevyissä tunnelmissa; lauantaina taluttelin maastossa ja sunnuntaina käveltiin hetki kentällä.
Tänään keskiviikkona ratsastin lähes ilman varusteita. Mukana oli suitset varmuuden vuoksi, mutta niitä ei kamalasti joutunut käyttämään. Treenailtiin lähinnä ohjattavuutta, eli mentiin kentällä käynnissä kaikenlaisia kuvioita. Oikeaa pohjetta Enska ei oikein meinannut kuunnella, mutta vasemman sai todella hyvin läpi ja onnistuttiin tekemään pienempiäkin voltteja oikeassa kierroksessa.
Hetken ratsastettuani tulin alas selästä ja vaihdoin suitset riimuun ja liinaan. Harjoiteltiin etuosan väistättämistä maastakäsin, joka myöskin oli paljon haastavampaa oikealta puolelta.
Niskaan kohdistuvaan paineeseen Enska osaa myödätä jo todella hyvin, mutta pään jumppaaminen sivuille ei ole ainakaan minun taidoillani vielä onnistunut. Lisää treeniä siis vaan, sekä itselleni, että hevoselle.
Opeteltiin myös luokse tulemista vihellyksestä ja ruuna tajusi melko nopeasti mistä on kyse. Toki pienet herkkupalat motivoivat tässä keskittymään. :)
Tänään keskiviikkona ratsastin lähes ilman varusteita. Mukana oli suitset varmuuden vuoksi, mutta niitä ei kamalasti joutunut käyttämään. Treenailtiin lähinnä ohjattavuutta, eli mentiin kentällä käynnissä kaikenlaisia kuvioita. Oikeaa pohjetta Enska ei oikein meinannut kuunnella, mutta vasemman sai todella hyvin läpi ja onnistuttiin tekemään pienempiäkin voltteja oikeassa kierroksessa.
Hetken ratsastettuani tulin alas selästä ja vaihdoin suitset riimuun ja liinaan. Harjoiteltiin etuosan väistättämistä maastakäsin, joka myöskin oli paljon haastavampaa oikealta puolelta.
Niskaan kohdistuvaan paineeseen Enska osaa myödätä jo todella hyvin, mutta pään jumppaaminen sivuille ei ole ainakaan minun taidoillani vielä onnistunut. Lisää treeniä siis vaan, sekä itselleni, että hevoselle.
Opeteltiin myös luokse tulemista vihellyksestä ja ruuna tajusi melko nopeasti mistä on kyse. Toki pienet herkkupalat motivoivat tässä keskittymään. :)
30.12.2012 ja 1.1.2013
Sunnuntaina olin Enskan kanssa Heidin tunnilla. Sääolosuhteiden vuoksi pidettiin tosin vain puolikas tunti ja loppupuolisko siirretään paremmalle ajankohdalle. Pelkän puolen tunnin aikana jalustimiani pidennettiin kolmella reiällä ja sain paljon hyviä korjauksia istuntaani. Kaikkien ratsastuskoulussa viettämieni vuosien jälkeen vasta nyt sain jonkinlaista käsitystä siitä, kuinka paljon istuntani voi muuttua nykyisestä vielä paljon paremmaksi, eikä se vaadi muuta kuin kamalasti töitä, totuttelua ja ennen kaikkea hyvän opettajan.
Tiistaina oli liukasta, loskaista, märkää ja kenttä sen verran huonossa kunnossa, että päädyttiin pellolle. Edettiin pääosin vain käynnissä, mutta otettiin myös pari lyhyttä ravipätkää, joista Enska olisi halunnut kovasti siirtyä laukalle.
Tiistaina oli liukasta, loskaista, märkää ja kenttä sen verran huonossa kunnossa, että päädyttiin pellolle. Edettiin pääosin vain käynnissä, mutta otettiin myös pari lyhyttä ravipätkää, joista Enska olisi halunnut kovasti siirtyä laukalle.
24.12. Riemuisaa joulua
Lunta taivaan täydeltä, pehmeästä pumpulilumesta peittyvä pelto ja innokas ratsu olivat täydellinen tapa aloittaa jouluaatto.
Viime kerralla pellolla ollessamme menimme melko rauhallisesti, mutta tänään baanattiin kunnolla. Ja voi sitä riemua ja vauhdin määrää mikä Enskan kavioista lähti, kun se tajusi, että nyt saa mennä niin kovaa kuin haluaa. Oltiin molemmat kyllä ihan lumisia ratsastuksen jälkeen, mutta fiilis oli loistava.
Hyvää joulua kaikille!
Viime kerralla pellolla ollessamme menimme melko rauhallisesti, mutta tänään baanattiin kunnolla. Ja voi sitä riemua ja vauhdin määrää mikä Enskan kavioista lähti, kun se tajusi, että nyt saa mennä niin kovaa kuin haluaa. Oltiin molemmat kyllä ihan lumisia ratsastuksen jälkeen, mutta fiilis oli loistava.
Hyvää joulua kaikille!
23.12. Pellolla vaaniva sapelihammastiikeri
Käytiin kävelemässä alkukäynnit maastossa ja oli niin lumista ja kaunista, että muistin taas miksi pidän talvesta edes vähäsen.
Käyntien jälkeen ravattiin, sekä laukattiin kentällä hetki rennosti ja lopuksi suunnattiin uudelleen maastoon. Mentiin pieni pätkä laukkaa ja vähän ravia, Enska oli reipas ja innoissaan.
Saavuttiin sitten yhden pellon viereen, jossa lumen seasta erottui jonkin sortin ruokintakaukalo. Ruunan sydän rupesi hakkaamaan ja se jähmettyi ihan täysin tuijottamaan tuota pellolla vaanivaa sapelihammastiikeriä. Pienten neuvottelujen jälkeen jatkettiin hetki matkaa, kunnes käännyttiin takaisin kohti tallia.
Lenkin "jännittävyys" jäi Enskan mieleen sen verran, että se oli vähän varpaillaan vielä talliinkin päästyään, mutta mitään suurempia ongelmia ei onneksi kohdattu.
22.12. Kentällä ja pellolla


Äitini tuli mukaan tallille kuvaamaan ja pääsin vihdoinkin näkemään miltä ratsastukseni näyttää ja mihin pitäisi jatkossa keskittyä enemmän. Tunnillekkin tulen joskus lähiaikoina menemään, mikä onkin varsin hyvä kun edellisestä opetuskerrasta on jo kolme kuukautta ja vakituisista viikkotunneista yli puoli vuotta.
Tänään mentiin ensiksi kentällä jonkin aikaa, jonka jälkeen käytiin lumisella pellolla kävelemässä ja ottamassa pienet pätkät ravia ja laukkaa. Enska alkoi olemaan jo melko väsynyt, joten ei menty kauaan ja käytiin lopuksi vielä ravaamassa eteenalas ravit kentällä. Ruunalle tuli hiki ja se sai paljon normaalia pidemmät harjaukset ratsastuksen jälkeen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)









