29.12. Poutan irtojuoksutus

Tasan kuukausi sitten sanoin Apelle näkemiin, mutta tuntuu että siitä olisi jo ikuisuus.
Eilisistä ongelmista johtuen Pouta sai jotain vaihtelua elämäänsä tänää ja pääsi irtojuoksemaan kentällä. Tarkoitus oli aloittaa lämmittelyt liinassa ja joitain pätkiä saatiin ruuna menemään halutulla tavalla kun kaveri talutti ympyrälle, mutta ihan putkeen ei kaikki mennyt, sillä Pouta seurasi vähän liiankin hyvin liikkeitäni ja oli todella vaikea päästä oikean linjan taakse, kun Pouta käänsi etuosaansa vikkelästi sinne suuntaan missä ikinä olinkin. Olihan se ihan kiva huomata, että meidän maastakäsintyöskentelystä on ollut jotain hyötyä, mutta että näin... Taidot loppuu kesken. Pyöröaitaus olisi kiva niin ei tarvitsisi liinaakaan :)
Seuraavaksi päästettiin Pouta irti ja kunhan vauhtiin pääsi, meni ruuna eteenpäin, innoissaan ja kovaa! Pienellä tuntui olevan todella hauskaa ja se liikkui oikein hyvin. Välillä meinasi keskittyminen jäädä jälkeen kun jalat ohjasivat kamalaa vauhtia eteenpäin, mutta malttoi ruuna myös kuunnellakkin.

Kun Pouta sai aikansa juosta, nousin sen selkään ja ratsastin vähän käyntiä huovalla. Menohalut tyssäsivät samantien, eikä äsken niin pirteän hevosen tehnyt ollenkaan enää mieli liikkua.
Lähdettiin sitten liinassa taluttamaan Poutaa pihalle ja sen oma moottori käynnistyi taas oikein hyvin. Autoin kaverini Poutan selkään, eikä kentän ulkopuolella mennessä liikkeelle lähtö ja käveleminen tuottanut ongelmia.

Kentälle siirtyessä Pouta halusi kovasti laittaa jarrut pohjaan, mutta pienen työstämisen jälkeen saimme sen jopa ravaamaan ilman vierellä juoksemista pienen pätkän. Siihen oli hyvä lopettaa :)

Kuvista kiitos Pauliina J.

28.12. Poutalle riitti työnteko

Päivän harjaamattomuus oli kuorruttanut Pouta pienen sellaiseen mutaan, ettei sitä meinannut edes kolmen ihmisen voimin saada puhtaaksi millään, vaan pölyä lähti ja lähti. Kaksi ystävääni oli siis mukana tallilla pitämässä vähän tuntia ja kuvaamassa.
Teimme töitä pääasiassa kahdeksikolla ja Pouta oli hieman haluton kulkemaan niin miten tahdoin, vaan se vänkyröi vasten pohjeapuja, sekä pysähdyksiä tehdessä peruutteli ja siirteli takaosaansa miten sattui. Kärsivällisesti jatkamalla ruuna rupesi toimimaan paremmin ja oli ihan miellyttävä ratsastaa.


Lopputunnista ajattelin sitten nostaa vielä laukat kumpaankin suuntaan, kun niissä oli alkutunnissa vähän ongelmia. Pouta veti porkkanan nenään ja päätti ettei hän enää liiku.
Kaikkea yritettiin ja lopulta päädyttiin siihen, että Pouta ei suostunut etenemään missään askellajissa, ei edes taluttaen. Rauhotettiin tilanne ja kun saatiin hevosta edes vähän etenemään käynnissä, tulin alas selästä ja Pouta pääsi talutettavaksi. Jaloista, satulasta, eikä mistään löytynyt mitään häiriötekijää menohalujen sammuttamiseksi, joten kenties syynä oli vain kyllästyminen. Jonkun ajan jälkeen ystäväni nousi selkään ja Pouta aloitti taas saman pelleilyn, eikä hyväksynyt pienintäkään ohjastuntumaa.
Ei päivää voinut tietenkään näin päättää, joten riistin ratsastajalta ohjat ja tein maastakäsin harjoituksia Poutan kanssa, jolloin ruuna tuntui virkistyvän kovin ja sain sen jopa ravaamaan :D Ratsastaja sai ohjat takaisin käsiinsä ja jatkettiin samoja maastakäsin juttuja, niin että Pouta lopulta liikkui käynnissä ja ravissa eteenpäin, vaikka suussa olikin pieni tuntuma.
Tämän uroteon jälkeen päästettiin Pouta paineista ja se pääsi karsinaansa lepäämään.

Kuvista kiitos Sofia T. ja Pauliina J.

19. Joulukuuta, Pouta on hassu

Väännettiin tänään taas vähän kouluratsastusta märällä kentällä. Poutalla meni melko pitkään että vertyi ja rupesi kulkemaan kunnolla, mutta kun se sen teki, oli se taas oikein mukava ratsastaa.
Ruunalla oli hieman keskittymisvaikeuksia tänään, kun teki niin kovasti mieli katsella vain pelloille, joten teimme käyntiväistöjä alkuun. Pouta meni oikein hienosti väistöjä korvat hörössä pellolle päin.. mutta rupesi se siitä sitten pikkuhiljaa kuuntelemaan paremmin :)
Laukat sujuivat tänään hyvin ja vähän paremmin kontrolloituna kuin aikaisemmin. Poutan laukka on vielä niin kovin epätasainen.
Laukkojen jälkeen rupesimme tekemään puolikkaita takaosakäännöksiä, jotka sujuivat ihan kivasti. Pouta rupesi kuitenkin ennakoimaan kovasti mitä siltä pyytäisin, joten pysähtyessä lähti ponin jalat sivulle ja taaksepäin, täysin päinvastoin apujani. Välillä Pouta taas päätti ettei voi kääntyä ympäri haluamaani kautta, vaan tarjosi kovasti toiseen suuntaan menemistä. Pienen suostuttelun ja kärsivällisen pyytämisen jälkeen ruuna sitten totteli.
Lopuksi siirtymisten kautta eteenalas ravit, loppukäynnit ja tyytyväinen, keskittymiskykyinen hevonen takaisin karsinaan.

13.12. 5min aurinko ja 1½h kouluratsastus

Aurinko paistoi tänään tallilla ehkä juuri ja juuri viiden minutin ajan, pointsit siis sille! Muuten taivaalta tuli vettä, vettä ja vähän lisää vettä.
Ennen selkään pääsyä oli Pouta kovin jännittyneenä, korvat hörössä joka suuntaan ja muutamaan otteeseen taas hirnui pelloille päin. Ratsaille päästyä Pouta kuitenkin sai rentouduttua ja keskityttyä työn tekoon.
Työstimme tänään paljon laukannostoja, jotka rupesivat loppua kohden sujumaan ihan kivastikkin. Pouta oli kuitenkin välillä melkoisen venkura; painoi milloin ulko- ja milloin sisäpohjetta päin, kiemurteli, ei huvittanut kuunnella apuja ja ylireagoi pohkeisiin sivuttaisliikkeellä. Voi olla että itse annoin liian epäselvästi apuja, menetin välillä tasapainoni selässä tai tein jotain muuta väärää. Tai sitten Poutalla oli vain kovin venkura päivä.
Päivä oli kuitenkin loppujenlopuksi tosi kiva ja jäi hyvä fiilis kun lopputuntia kohden asiat rupesivat osumaan taas kohdilleen. Ruuna ei kamalasti hikoillut, mutta tunnin jälkeen pää roikkui sen verran matalalla, että taisi pitkä tehokouluratsastus jossain tuntuakkin. Itse olin hikinen, kun en koskaan osaa pukeutua sopivasti :D
Karsinassa perushoidon lisäksi venyttelin taas Poutan kaulaa, eikä ponin olisi yhtään tehnyt mieli taipua.

9.12. Vallu on super

Ratsastuskouluntunnillani menin taas pienellä Vallu hevosella. Ruuna oli aivan mahtava ja sain sen paljon nopeammin kulkemaan peräänannossa kuin edelliskerralla. Vaikka Vallulla onkin viimeaikoina riittänyt vähän virtaa, joutui sitä välillä ravissa ja käynnissä kannustamaan eteenpäin, sillä vauhti tipahti samalla kun turpa laski.
Vallu oli muutamasta pienestä innostumishetkestä huolimatta koko tunnin kuulolla ilman suurempia ongelmia. Myös laukannostot sujuivat hyvin ja nyt tosiaan osasin jo varautua Vallun mahdolliseen eteenpäin syöksymiseen, joten en päästänyt tuntumaa hetkeksikään.
Tunnilla teimme väistöjä käynnissä ja ravissa. Käynnissä meni todella hyvin, mutta ravissa ei pysynyt enää hevonen pyöreänä. Lisäksi teimme käynnissä sulkutaivutusta, jonka Vallu meni tosi kivasti, senkin nätisti peräänannossa. On se vaan niin ihanan osaava ja pirteä hevonen, jonka kanssa saa helposti asiat sujumaan. Hyvät fiilikset jäi tunnista :)

8.12, Kaikkea muuta kuin poutainen päivä

Ah tätä säätä. Taivaalta tuli vuoronperään vettä, lunta sekä loskaa ja pieni viima varmisti että se tunkeutui joka paikkaan.
Ei siis auttanut muu kuin hevoselle ratsastusloimi päälle ja itse kaulasta varpaisiin vedenkestävästi pukeutuneena. Kentälle kun päästiin oli Pouta vähän kummallinen. Yksi nurkkaus oli kamalan pelottava, joten ruuna katsoi paremmaksi pomppia ja päästä kauas siitä. Lisäksi se tuijotteli jännittyneenä pellolle päin. Katsoin sitten paremmaksi tehdä ensin vähän maastakäsin harjoituksia ja saada hevosen keskittymisen itseeni, ennen kuin nousin selkään.
Ratsaille päästyä Pouta olikin sitten oikein mukava. Alkujäykkyys oli nopeasti ohi ja hevonen liikkui reippaasti niin kauan kunnes rupesi vähän väsyttämään. Koska ilma oli kamala ja kenttä ihan märkä, otimme vain yhdet onnistuneet laukat kumpaankin suuntaan ja siirsimme laukantyöstämispäivän myöhemmäksi.
Tunnin jälkeen venyttelin Poutan kaulaa karsinassa. Melko huonosti taipui suokkiparan kaula ja oli helposti luovuttamassa kun ei herkkupalaan yltänytkään. :)

6. Joulukuuta, maastakäsin ja ratsain

Ensilumi oli mukavasti peittänyt maan ja ilma oli kaunis. Hoidin Poutan sen syödessä vielä viimeisiä heinänkorsiaan, jonka jälkeen lähdettiin suitsilla ja liinalla varustettuna kentälle.
Teimme siellä hetken aikaa pysähtymis, peruutus, seuraamis yms maastakäsin harjoituksia ja sen jälkeen siirryimme kentän ulkopuolelle tallin pihalle. Poutan keskittyminen meinasi muutamaan kertaan herpaantua kun ei enää oltukkaan tutulla kentällä, mutta pöristen ja hieman jännittyneenä se totteli ja käyttäytyi hyvin, kun jatkettiin samoja maastakäsinjuttuja.
Noin puolen tunnin maastakäsintyöskentelyn jälkeen laitoin Poutalle satulan selkään ja mentiin kentälle. Teimme vähäsen käyntiväistöjä, sekä pieniä pätkiä avotaivutusta. Pouta oli aluksi vähän jäykkä, mutta rupesi sitten kulkemaan paremmin ja oli oikein mukava. Laukassa ruuna oli yksi pitkä pönikkä, joka puski ulkopohjetta päin, mutta eiköhän siihenkin saada vielä tasapainoa ja taipuisuutta kun harjoitellaan :)

2.12 Ratsastuskouluntunti Vallulla

Viikoittainen ratsastuskoulutuntini oli tänää niin mahtava, että pakko siitä on jotain kirjoittaa.
Meitä oli tunnilla vain neljä, joten opetusta sai kerrankin paljon ja sellaisena kun sen halusikin, eli melko tiukkana. Ratsunani oli pieni, musta ruuna Vallu, jolla en ollut pitkään aikaan ratsastanut.
Vallu oli mukavan reipas ja hyvän opetuksen ansiosta sain sen kulkemaan hyvin joka askellajissa, niin ettei tunnista voinut jäädä muuta kuin hyvä fiilis.
Laukannostoissa ruuna teki spurtin eteenpäin, mutta otti pidätteet nopeasti vastaan ja malttoi taas kuunnella. Teimme käynnissä vastataivutuksia kumpaankin suuntaan ja nekin sujuivat oikein hyvin. Tuli siis paljon hyviä pätkiä ja pitkästä aikaa tuntui kuin olisi oppinut jotain uutta. :)

1.Joulukuuta, uusi tuttavuus Pouta

Tänää oli ensimmäinen päivä Poutan kanssa, jos ei koeratsastuskertaa lasketa. Menin tallille hyvissä ajoin ja hoidin, sekä rapsuttelin suokkiruunaa. Pieni kuusivuotias koitti syödä kaiken mahdollisen ja jatkuvasti sai olla ottamassa pois sen suusta päitsiä, ohjia tai omaa takkiaan. :)
Kuntoonlaiton jälkeen suuntasimme kentälle ja tarkoituksena oli mennä ihan perus kouluratsastusta tutustumisen merkeissä. Alkukäynneissä Pouta säikähti jotain pelottavaa pusikossa ja singahti pienen matkaa eteenpäin, mutta muuten ruuna käyttäytyi tosi kivasti.
Teimme paljon ympyröitä, väistöjä ja muutamat laukat kumpaankin suuntaan.

Hevosten kanssa toimiessa haluan aina hevosen voivan luottaa minuun hyvänä johtajana, sillä se on ainoa tapa miten voin itse luottaa kunnolla hevoseen. Tunnin väännön jälkeen tulin siis alas selästä ja teimme vähän maastakäsinjuttuja. Pouta oli heti jutussa mukana ja vain pari kertaa sen keskittyminen meinasi herpaantua muualle. Karsinassa jatkoimme tätä vähän porkkanan kanssa. Pouta oli ihmeissään ja hieman jopa ärsyyntyneenä kun ei saanutkaan syödä porkkanaa kädestäni. Melko kauan joutui vänkäämään, ennen kuin ruuna suostui kääntämään päänsä pois, mutta tuntui ymmärtävän jutun jujun, sillä uusintayrityksessä Pouta lopetti hamuamisen paljon nopeammin. On se mukavan oloinen hevonen :)