22.11. ja 25.11.

Enska oli melkoisen energisellä ja aavistuksen säikyllä päällä torstaina. Tehtiin siis alkuun pieniä pohkeenväistöpätkiä käynnissä, sitten paljon siirtymisiä ja loppuun ravailtiin rennosti ja rauhallisesti.

Sunnuntaina, kun itselläni oli vapaapäivä, oli taas hyvin aikaa touhuta ruunan kanssa. Kuntoonlaiton jälkeen suunnattiin kentälle, jossa aloitettiin työskentely käynnissä kolmikaarisella kiemurauralla, jonka jokaiseen kaarteeseen tehtiin voltti. Tehtiin samaa myös ravissa, mutta voltit muutettiin ympyröiksi, joita tehtiin kun sopivalta tuntui.
Tämän jälkeen tehtiin muutamia laukannostoja kumpaankin suuntaan, sekä koitettiin löytää vähän rauhallisempaa ja tasaisempaa laukkaa. Pienten välikäyntien jälkeen tehtiin vielä käynti-ravi siirtymisiä ja ravattiin eteenalas. Enska keskittyi työntekoon hyvin, mutta loppukäyntien aikana se rupesi säikyksi ja meinasi pariin kertaan ottaa jalat alleen jos jossain vähänkin rasahti jokin. Selvittiin kuitenkin hienosti hengissä, vaikka sapelihammastiikerit vaanivat puskissa. Enska oli vähän hölmö, muttei missään vaiheessa koittanut täysin poistua paikalta. :)

19. ja 21.11

Maanantaina mentiin noin puoli tuntia kentällä ja jatkettiin melko samanlaisin fiiliksin mitä edeltävästä päivästä jäi. Enska kuunteli siis hyvin, keskittyi ja malttoi odottaa. Tehtiin siirtymisiä, vaihdeltiin asetusta käynnissä ja loppuun mentiin vähän pohkeenväistöä. Ruuna olisi halunnut väistää todella jyrkästi ja oli vaikea löytää suuntaa myös eteenpäin, eikä ainoastaan sivulle. Saatiin kuitenkin joitain ihan kivojakin pätkiä aikaan. :)

No sitten keskiviikkona, juuri kun olin päässyt kehumaan meidän yhteistyön paranemista, Enskalla oli hirmuisesti virtaa. Tehtiin paljon käynti-ravi siirtymisiä alkuun, jotta sain ruunaa kuulolle. Muutaman laukannoston jälkeen kulutettiin loppuaika ravailemalla vähän ylimääräisiä energioita pois. Vauhtia ja innokkuutta olisi löytynyt vaikka kuinka, mutta onnistuttiin pysymään haluamassani askellajissa, sekä jopa ihan ok muodossa. Välillä tehtiin muutamia käyntisiirtymisiä, jotta kontrolli säilyi.

18.11. Onnistumisen tunteita

Vihdoinkin loksahti palasia kohdilleen. Ainakin tämän päivän perusteella alan pikkuhiljaa päästä kärryille siitä kuinka Enskaa kuuluisi ratsastaa. Se on itse asiassa aavistuksen samanlainen, sekä myös todella erilainen, kuin Pouta, jota vuokrasin reilu puoli vuotta sitten.
Tehtiin paljon käynti-ravi-pysähdys siirtymisiä kahdeksikolla ja ruuna kuunteli erittäin hyvin. Eteenpäin pyytävät avut aiheuttivat herkästi reaktion ja toistojen kautta myös pidätteet alkoivat mennä paremmin läpi. Muoto ja tempo pysyivät myös suurimmaksi osin sellaisina kuin halusin, ainoastaan laukassa paketti meinasi vähän hajota, eivätkä nostot olleet ihan siisteimmästä päästä.
Tärkeintä kuitenkin oli, että Enska malttoi kuunnella ja keskittyä, sekä pysyä rentona paljon paremmin kuin aikaisempina kertoina.

13., 15. ja 16.11

Tiistaina ajelin tallille aamulla ennen töiden alkamista ja hoidin Enskan nopeasti ratsastuskuntoon. Kenttä oli aivan jäässä, joten suunnattiin maastoon tekemään lyhyt, n. 20min lenkki, kun ei enempään ollut aikaa. Enska oli reipas ja innoissaan, joten oli vähän harmi ettei pidempään ehditty mennä.

Torstaina oli sitten paremmin aikaa ja ruuna sai oikein kunnon harjauksen. Ratsastaessa Enska oli aluksi yllättävän rauhallinen ja ehkä jopa aavistuksen laiska. Pyörittiin vain ympyröillä ja tehtiin siirtymisiä. Laukkojen jälkeen ruuna innostui kovasti ja rauhallisuudenrippeet katosivat täysin. Energiaa oli niin paljon, että etenemisaskellajit meinasivat olla vain käynti ja laukka, eikä rauhallista ravia meinannut löytyä millään.
Aikamme hikoiltuamme Enska malttoi vähän rauhoittua ja saatiin mentyä ihan siistejä ja tasaisia pätkiä. Loppua kohden ruuna rupesi itsekkin olemaan jo kyllästynyt juoksemiseen, eikä enää ehdotellut kovempaa menemistä.
Oli myös kiva huomata miten herkkä Enska on kehonkielelle. Ratsastuksen jälkeen se hamuili taskujani herkkujen toivossa vähän liikaa, eikä tarvinut muuta kuin vähän jännittää lihaksiaan, kun Enska jo säpsähti ja otti etäisyyttä. Yhtä herkkää ja samaan aikaan ihmistä niin hyvin kunnioittavaa hevosta en olekkaan tainnut ennen kohdata.

Perjantaina kävin taas pikaisesti ennen töitä tallilla. Mentiin kentällä puoli tuntia ja haettiin rauhallista ravia. Lähes koko aika meni Enskan rauhoitteluun, kun se olisi vain halunnut mennä kovempaa :)

10-11.11. Viikonlopun tallikäynnit

Lauantaina kävin vain pikaisesti moikkaamassa Appea. Ratsastamaan en vielä kyennyt loppuviikon sairastelun vuoksi, joten harjasin ja rapsuttelin vain ruunaa. Tarkoitus oli ostaa sille uudet hokit, sekä vaihtaa ne kuluneiden vanhojen tilalle, mutta ostamani hokit olivatkin sitten väärää kokoa. Höh.

Sunnuntaina kävin ratsastamassa Enskan. Ruuna oli vähän säikyllä päällä, mutta käyttäytyi asiallisesti ja keskittyi hyvin työntekoon. Mentiin noin puoli tuntia hyvin rennosti kentällä. Tehtiin käynnissä tempon muutoksia ympyrällä ja koitin saada Enskan taipumaan hyvin kumpaankin suuntaan. Loppuun otettiin lyhyehköt ravit, joiden jälkeen pikkuhiljaa lopettelimme.

5.11. Hyvää syntymäpäivää minä

Illaksi oli luvattu kamalaa räntäsadetta, joten suuntasin tallille niin pian kuin vain töistä kerkesin, jotta säästyttiin mahdollisimman kuivina.
Enska oli rennoin ja innokkain fiiliksin lähdössä töihin, eikä energiasta ollut taaskaan pulaa. Yritettiin tehdä vähän tempon muutoksia ravissa, sekä siirtymisiä ja taivuttelua. Ruuna oli hurjan kiva ratsastaa, kunhan malttoi keskittyä työskentelyyn.

4.11. Tutustumista

Tänään tehtiin sitä, mitä olisi ollut viisasta jo eilen tehdä. Suunnattiin siis tarhasta suoraan kentälle ja käytettiin hetki aikaa ihan vain tutustumiseen, rapsutteluun ja perusasoiden läpikäymiseen. Käytiin siis läpi väistäminen, seuraaminen, peruuttaminen, pysähtyminen ja pään laskeminen. Enskalla meinasi ajatus välillä kiinnittyä enemmän kentän ulkopuolisiin asioihin, mutta se toimi silti melko herkin avuin. Pään laskemiseen jouduttiin keskittymään vähän enempi, jotta saatiin haluttu reaktio löytymään. Sivuille ruuna ei ollut yhtään halukas kääntämään päätään, mutta kaikki aikanaan. :)
Tämän jälkeen siirryttiin talliin, jossa hoidin Enskan kuntoon. Kentällä tehtiin taas paljon ympyröitä ja haettiin rauhallisempaa tahtia. Ruunalla tuntui olevan energiaa vaikka muille jakaa ja se yritti loppuraveissakin yhä ehdottaa jos vähän voitaisiin vielä laukata.

3.11. Uusi tuttavuus Enska

  Noin kuukausi sitten kävin kokeilemassa Enskaksi kutsuttua lv-ruunaa ja tänään oli sitten ensimmäinen varsinainen vuokrauskerta sen kanssa.
Ruunan ilme oli hyvin kysyvä kun hain sen tarhasta ja se vaikutti muutenkin hieman jännittyneeltä. Saatiin kuitenkin suoritettua kaikki hoitotoimenpiteet ilman ongelmia ja siirryttiin kentälle.
Ratsastaessa pyrin ainoastaan saamaan Enskasta rennon ja rauhallisen, joten tehtiin paljon ympyröitä käynnissä ja ravissa. Varsinkin ravissa ruuna olisi halunnut vain kipittää apuja karkuun, eikä rentoudesta ollut tietoakaan. Aikamme työstettyämme Enska uskalsi pärskähtää ensimmäisen kerran ja pikkuhiljaa löysimme sen rentouden mitä lähdettiinkin hakemaan.
Kun asiat rupesivat sujumaan, jätettiin kenttä taaksemme ja käytiin kävelemässä pieni lenkki maastossa. Oli todella sumuista ja näkyvyys huononi koko ajan, mutta Enska käyttäytyi niin kuin herrasmiehen kuuluukin käyttäytyä. Paljon on vielä opittavaa, mutta tästä on hyvä lähteä liikkelle.



Sumu oli kaunista..

..mutta auton ratin takaa myös vähän pelottavaa :D