Ruunan ilme oli hyvin kysyvä kun hain sen tarhasta ja se vaikutti muutenkin hieman jännittyneeltä. Saatiin kuitenkin suoritettua kaikki hoitotoimenpiteet ilman ongelmia ja siirryttiin kentälle.
Ratsastaessa pyrin ainoastaan saamaan Enskasta rennon ja rauhallisen, joten tehtiin paljon ympyröitä käynnissä ja ravissa. Varsinkin ravissa ruuna olisi halunnut vain kipittää apuja karkuun, eikä rentoudesta ollut tietoakaan. Aikamme työstettyämme Enska uskalsi pärskähtää ensimmäisen kerran ja pikkuhiljaa löysimme sen rentouden mitä lähdettiinkin hakemaan.
Kun asiat rupesivat sujumaan, jätettiin kenttä taaksemme ja käytiin kävelemässä pieni lenkki maastossa. Oli todella sumuista ja näkyvyys huononi koko ajan, mutta Enska käyttäytyi niin kuin herrasmiehen kuuluukin käyttäytyä. Paljon on vielä opittavaa, mutta tästä on hyvä lähteä liikkelle.
 |
| Sumu oli kaunista.. |
 |
| ..mutta auton ratin takaa myös vähän pelottavaa :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti