Nyt se on kokeiltu ja todettu toimivaksi. Siis Enskalla ilman satulaa meno kaikissa askellajeissa.
Aloitettiin käynnissä tehden pysähdyksiä ja asetuksen muuntelua ympyrällä. Ruuna tuntui alusta asti mukavan rennolta ja kunnolliset ratsastushousut auttoivat minua pysymään tasapainossa.
Ensimmäiset ravipätkät olivat vielä vähän epätasaista menoa, niin minun kuin hevosenkin osalta. Kun jatkoin vaan sitkeästi istumista ja yritin parhaani mukaan rentoutua, niin asiat rupesivat osumaan kohdilleen. Lopulta Enska vaikutti siltä, ettei se enää juurikaan jännittänyt satulatta ravaamista ja uskaltauduin nostamaan laukkaa. Mentiin muutamat ympyrät kumpaankin suuntaan ja ruuna oli hieno! Jouduin tosin vielä ottamaan tukea kaulanarusta, etten olisi vahingossa repinyt Enskaa suusta. (Ja jouduin myös muutenkin hokemaan mielessäni jatkuvasti kevyestä ja tasaisesta kädestä, etten ottanut tukea suusta.) Vaikka ruunan laukka onkin melko mukava istua, niin se on helposti vielä vähän tasapainotonta ja sen jälkeinen ravi on melkoista pomputusta.
Tästä lumisesta ja harmaasta päivästä jäi oikein hyvät fiilikset, kun asiat pikkuhiljaa sujuvat aina vain paremmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti