Puuhailtiin sunnuntaina Ellin kanssa reilu tunti maastakäsin, jonka jälkeen hyppäsin hetkeksi selkään tekemään loppuverryttelyt.Aloiteltiin työskentely sillä, että Elli sai vapaana vaellella kentällä sillä välin kun levittelin maahan kaikenlaista tavaraa. Mukana oli pressu, kiiltävä auton tuulilasin suoja, sateenvarjo, puomeja, muovimaton palanen, muovipusseja, sekä vappuhuiskat.
Tamma oli heti ihan mukana juonessa, tutkiskeli hetken tavaroita ja lähti sitten ilman suurempaa kannustusta hölkkäilemään kenttää ympäri.
Välillä Elliä joutui vähän kannustamaan, ettei se mennyt vain "esteiden" vierestä, mutta koska tamma kuuntelee niin hyvin kehonkieltä, riitti pienet johdattelevat pyynnöt, enkä tarvinnut käsiini mitään apuvälineitä. Eniten ihmetystä aiheutti sateenvarjo, sekä kiiltävä tuulilasin suojus, mutta saatuaan niitäkin hetken ihmetellä, eivät ne aiheuttaneet enää suurempia reaktioita. Nostin vielä yhden puomin matalaksi esteeksi, jonka yli Elli loikkasi ongelmitta.Tämän jälkeen ruvettiin tutustumaan vähän tarkemmin pressuun. Otin Ellin narunjatkeeksi kiinni ja kun rupesin nostamaan pressua maasta ylös niin se muuttui hetkessä poninsyöjäotukseksi. Lähdin sitten siedättämään tammaa siihen ihan perinteisen kaavan kautta; aluksi pienenä myttynä säkittäen ja pikkuhiljaa sitä enemmän avaten ja ravistellen. Elliä jännitti ja jouduttiin etenemään hyvin varovasti, mutta lopulta tamma malttoi seistä nätisti paikoillaan ja uskalsi luotaa siihen, että kaikki oli ok. Päähän asti ei vielä edetty, ettei tullut liikaa jännitystä yhdelle kerralle. Myöskin pressun raahaaminen maassa aiheutti sen verran kauhistunutta katsetta, että myös sen asian kanssa voisi vielä jatkaa myöhemmin.
Tutustuttiin myös vähäsen sateenvarjoon, sekä vappuhuiskiin, mutta eniten aikaa käytettiin pressuun. Elli oli hieno!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti