En muista milloin viimeksi olisi jäänyt näin onnistunut fiilis estetunnista tai milloin olisin hypännyt yhtä kivalla hevosella mitä Sakke on. On se ehkä vähän automaatti, mutta hyvä niin.
Hypättiin muutamaa pientä pystyä, eikä korkeutta ollut kuin maksimissaan ehkä 60cm jos sitäkään. Kaikki sujui kuitenkin niin helposti ja hyvin; pääsin joka kerta mukaan hyppyyn, tasapainoni ei pahemmin horjahdellut, jokainen hyppy onnistui myös hevosen osalta hyvin ja Sakke oli reipas ja innoissaan. Tuntuma oli ihan erilainen kuin muiden hevosten kanssa hypätessä ja kerrankin sain kokea kunnollisen imun esteelle, eikä tarvinut jatkuvasti kehottaa eteenpäin. Saken innostuneisuus vaikutti ehkä eniten siihen, miksi tunti tuntui niin erityiseltä, vaikkei korkeus päätä huimannut, eivätkä harjoitukset olleet vaikeita.
Nyt haluaisin päästä vaan hyppäämään lisää ja kehittämään myös estepuolta itsessäni. Varsinkin isommilla esteillä olen hieman arka hyppääjä, sen myönnän, mutta kun alla on "automaatti" hevonen niin itsevarmuuskin kasvaa.
Innolla odotan milloin Poutan tallilla kenttä saavuttaa hyppykunnon ja pääsen kokeilemaan pomppuja myös sillä. Ponnua sillä ainakin riittää, kun se on onnistunut hyppäämään 120cm aidan ylitse tarhasta pois :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti